Search

esilleuneksija. a foredreamer

iltapäivällä

Minä tiskaisin ja venyttelisin ja lähtisin

niinkuin en koskaan palaisi

kirjoitin ylös päivämääriä

vaikka tämä on unta

 

Viime yönä kesken pelottavan keskustelun

mietin

nyt tuntuu niin todelta ettei voi olla unta

olisipa tämä unta

ja heräsin

lähteäkseni niinkuin en palaisi koskaan

 

kivetyksellä istui mies ja itki

 

 

Advertisements

epäluuloinen tarkastelija

epäluuloinen tarkastelija

jonka alkuperä on tuntematon

hän on lahjomaton ja valmis

 

vai epävarma?

kuuron uhmakkuus

hän juoksi autoa päin

 

viileiden sateiden huumaavan kauneuden välissä

 

Rehellinen katse

olin valo ja pimeys ja tuntemattoman kysymys

 

“vaihdetaanko sananen”

en
ehdi nyt

minulla on kiire

tulla tähdiksi taivaalle

 

 

ja hengittää yö
itsekseni

 

 

olitko se sinä

en voisi mitenkään tunnistaa

vuosisadat ovat kuluneet

enkä minä muista kaikkea

 

 

Muistan sinut hämärästi

kosketuksen oikeilla ja huonoilla hetkillä

Sen muistan kun katosit

 

 

Ja kävelin pimeässä

kodinkaltaista kohti

Minulla oli kiire

tulla tähdiksi

 

 

 

 

 

Ei milloinkaan

Neilikoita huulillani
katumus väistyy

 

kylmyys on pian ohi
palvelijani lausui

 
vai niin
valmistautukaamme

 
soinnillinen värähtely on
Ei-koskaan
Ja minä olen menneisyys

 

 

 

Ehkä kaikki oli kuvitelmaa
Ei

 
Naaraskoira rakastaa sinua
Uinuu hiljaa lattialla

ulkona valo ruokkii itseään

 
Usein ystävät rakastuvat toisiinsa salaa

 

Pimeä laskeutuu aivan pian

 
Upposin vihan valtamereen
(kunnioitus tanssii pelon kanssa)

 
Myrskyn keskellä
tuskin huomaan
katkeruuden tähtikuvioita

 
kaipuuta joka
luuli olevansa
viimeinen valo maailmassa

 
Uisitko kanssani pintaan
 
Haluaisin näyttää sinulle
Mittaamattoman avaruuden
Ja lukemattomat tähdet taivaankannella

 

 

Hiljaisuus

 

Kuole

ja synny uudelleen
tämän uuden rakkauden sisälle

 

 

Matkasi alkaa tuonpuoleisessa

 

 

Tule taivaaksi

 

Nosta kirves vankilan seinään
Pakene

 

 

 
Kävele pois kuin olisit syntynyt väreiksi

 
Tee se nyt

Pilviverho lankeaa yllesi

 

Liu’u sivulta ulos

Kuole,
ja hiljene

 
Hiljaisuus on varma merkki
uudelleensyntymästäsi

 

 
Vanha elämäsi oli vimmattua hiljaisuuden pakoa

 
Mutta tänä yönä sanaton täysikuu nousee

 

 

 

Tyhjyys

Avaruuden värit
Heijastuvat planeetan pintaan

 

sävyt eivät kosketa kaikkia
jotkut menevät sekaisin vuorovesistä

 

Näinä päivinä on hyvä soittaa
Laula sateessa taivas kuivaksi
Kukinnot auki ja
Säestä elämää kaikissa väreissä

 
Väreet rikkovat tasaisen pinnan
Puhaltavat eloon
Liikuttavat olevaksi

 

 
Mistä nämä kaikki sielut tulevat?

 

Yritän rikkoa sosiaalisen koodin
Itserakennetun vankilan

 
Avaruudessani on tilaa
Ja tila on täynnä
Liikkuvia värejä

 
Näetkö, olen jo kuollut
Ja syntynyt uudelleen?

 
Vai katsotko kuoleman varjoa ylläni
Katso juurilleni, sieltä nousee uusi elämä
Hohkaa tulena ylläni

 

 

I might end up marrying the happiness within

 

watch

 
yourself
forgiving
 
 
for giving
is what we’re here for
 
 
and do you see
you have already died
 
 
you travel with death
 
 
love is sitting on your left
 
 
No, wait, now
that’s right
 
 
I left the snow behind
 
 
don’t worry dear
the flower keeps watch
 
 
purple buds of wisdom
with yellow for delight
 
 

Käärmeenkantaja

käärmeenkantaja

kaipaukseni katsoo
minua takaisin

 
Häränsilmillä
peili on rikkonut sieluni
annoin sen pois

 
katsellessani
käärmeenkantajan kukoistavan
ei sieluani et koskaan saa

 
paitsi jos lakkaan olemasta
silloin se on sinun

 
voit ripustaa sen takan ylle
jota ihmiset käyttävät
ja katsella kun liekit nuolevat sydäntäni
pimeässä
syleilyssä

 
tai tee sillä mitä tahdot rakkaani

 
mutta älä anna houkkien tallata sitä
ihmisten jotka eivät näe
vaeltavat sokeina valossa

 

luullen omistavansa itsensä

 
ehkä pidänkin sen itselläni

 
silti haluaisin jakaa sen kanssasi
voisitko katsella sitä

 
virrastasi
kun minä uin vastavirtaan
kevyin vedoin sinua vastaan

Yhteisellä hengenvedolla
kierähdämme pyörteenä
ja erkanemme

 
valovuosien lipuva ilme

 
mitä tein?

unohdus on vahvuus
silloin luo muiston

 
ja
hetken minussa viipyi rauha

 

 

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: