Search

esilleuneksija. a foredreamer

Category

Runoja

elämä on lyhyempi kuin viimeinen
vuoren taakse katoava varjo

kaipaan sinua kun olet poissa

 

vie

vie tuhkat ulos

kaada ruusuille vettä

 

joku odottaa aamuisin pellon laidalla

katse tyhjää väsynyttä kangasta

illansuu

jäljet loppuvat kesken
vaikka tänään piti tapahtua jotakin

petollinen palvelija
isännän roolissa
uskoi siihen itsekin

varjot raahaavat minua perässään kuin kevytmielistä houkkaa
tarpeettomia vaikeuksia

ketään ei ole kotona
pelokas tyhjyys silmien takana

täytin sen väreillä
kun en keksinyt muutakaan

jaloissani pyörii totuuden paloja

yritän saada niitä kiinni

siinä onnistumatta

 

kuin olisin sanonut itseni irti

Mielivaltainen uni

olen herkkä ilo

vapauden alussa, peloissaan

 

ohikulkijan vihainen katse

pidin kärsimyksestä

 

se oli silloin

 

olen kevään voimattomat kasvot

kääntyneenä poispäin

 

viesti sisälläni ilmoitti

en kulkenut tänne turhaan

 

 

Yön vielä viivytellessä

kaikki on valmiina

 

ei sen tarvitse tuntua hyvältä

 

kaikki on kuvitelmaa

valokuvat ja villalanka

 

pedon tappaminen ei tuo sinulle rauhaa

 

linnut ovat poissa

linnut ovat palanneet

linnut ovat poissa

 

iltapäivällä

Minä tiskaisin ja venyttelisin ja lähtisin

niinkuin en koskaan palaisi

kirjoitin ylös päivämääriä

vaikka tämä on unta

 

Viime yönä kesken pelottavan keskustelun

mietin

nyt tuntuu niin todelta ettei voi olla unta

olisipa tämä unta

ja heräsin

lähteäkseni niinkuin en palaisi koskaan

 

kivetyksellä istui mies ja itki

 

 

epäluuloinen tarkastelija

epäluuloinen tarkastelija

jonka alkuperä on tuntematon

hän on lahjomaton ja valmis

 

vai epävarma?

kuuron uhmakkuus

hän juoksi autoa päin

 

viileiden sateiden huumaavan kauneuden välissä

 

Rehellinen katse

olin valo ja pimeys ja tuntemattoman kysymys

 

“vaihdetaanko sananen”

en
ehdi nyt

minulla on kiire

tulla tähdiksi taivaalle

 

 

ja hengittää yö
itsekseni

 

 

olitko se sinä

en voisi mitenkään tunnistaa

vuosisadat ovat kuluneet

enkä minä muista kaikkea

 

 

Muistan sinut hämärästi

kosketuksen oikeilla ja huonoilla hetkillä

Sen muistan kun katosit

 

 

Ja kävelin pimeässä

kodinkaltaista kohti

Minulla oli kiire

tulla tähdiksi

 

 

 

 

 

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: