Olen kotka
olet syöttinä kuutamossa

 
ilmassa
harjoittelen kiemurtelevin poluin
joeksi tulemista

 
lensin pellon yli usvaan
kuuntele

 
metsästäjä ampui minut
riipi siipeni irti

 
nyt sieluni liitää
siellä missä tuuli vielä eilen

 
kannatteli höyheniä
virran pinta myrskyävää lunta

myöhemmin
viisaat
murhasivat metsästäjän

 
meistä tuli kumppaneita

 
katselimme ikuisuudessa
jälkeemme jääneiden rakkaidemme tuskaa

 
äänetönnä,
ilmassa

 
näin palan siipeäni rannalla

 
nainen poimi sen
vieden mukanaan kotiin

 

 

Advertisements